Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan kullan erottamista maalajista liikkuvan veden avulla. Suomen Lapissa Inarin ja Sodankylän kuntien alueella sijaitsevat kultakentät ovat ainoita alueita koko Euroopassa, jossa pintamaan kultaesiintymät ovat tarpeeksi suuria taloudellisesti kannattavalle kullanhuuhdonnalle. Lemmenjoen alueella on toiminut useita pää- tai sivutoimisia koneita käyttäviä kullankaivajia. Lisäksi lapiokaivuu on ollut suosittua harrastustoimintaa. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi kaivoslaki kuitenkin lopettaa kaiken koneellisen kullankaivuun lyhyen siirtymäajan päättyessä sekä erittäin todennäköisesti vähentää myös harrastuspohjaista lapiokaivuuta lupamaksujen moninkertaistuessa.
Lapiokaivuu
Lapiokaivuussa lapioilla ja hakuilla kaivettu maa-aines lapioidaan huuhdontaränniin, jonka jälkeen ränniin ohjattu vesi kuljettaa kevyen maa-aineksen pois painavempien aineiden kuten kullan jäädessä rännin rihloihin. Rihloihin pakkautunut rikaste lasketaan sen jälkeen vaskooliin, jolla huuhtomalla kulta-aines saadaan erotettua muista aineista.
Koneellinen kaivuu
Koneellisessa kaivuussa kultapitoinen maa-aines kaivetaan ylös kaivinkoneella, jonka jälkeen maa-aines syötetään huuhtomoon. Huuhtomoita on monenlaisia, mutta suurin osa Suomen kullankaivajista käyttää yksinkertaista huuhtomoa, jossa maa-aines syötetään pienen seulan läpi huuhdontaränneihin, jonka jälkeen virtaava vesi huuhtoo pois kevyen maa-aineksen kullan jäädessä rännin rihloihin.
Eri puolilla maailmaa, etenkin Kanadan Klondikessa toimii kuitenkin isoja kullanhuuhdontaan perustuvia kultakaivoksia. Isoissa huuhtomoissa kaivettu maa-aines syötetään yleensä isoihin täry- ja rumpuseuloihin, joista hienoin maa-aines päätyy huuhdontaränneihin. Huuhdontaränneistä maa-aines ohjataan usein vielä pieneen sentrifugiin pieninmpienkin kultahippujen keräämiseksi.
Työ raportin näet tästä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti